Savo-Karjalan Eläinlääkäriseura r.y.:n vuosikokous 27.1.2018

Kuopion Klubi, Kuninkaankatu 10

Paikalla: Vesa Rainio, Ida Hirsjärvi, Olga Kroutskih, Liisa Jalkanen, Paula Junnilainen, Elisa Pitkänen, Jouni Kiesilä, Marja-Liisa Ratilainen, Merja Voutilainen, Jussi Aalto, Virpi Seppänen, Kaarlo Erjala, Paula Hyvönen, Aino Wainio, Kaisa Hartikainen, Martta Haukipuro, Maria Piipponen

Pöytäkirja

  1. Kokouksen avaus klo 12.01.

  2. Kokouksen varapuheenjohtajan valinta: Paula Hyvönen

  3. Pöytäkirjantarkastajien valinta: Liisa Jalkanen, Eiisa Pitkänen

  4. Ääntenlaskijoiden valinta: Liisa Jalkanen, Elisa Pitkänen

  5. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus: liitteenä alkuperäinen kokouskutsu (läh. 2.1.2018). Kokous on laillinen ja päätösvaltainen

  6. Esityslistan hyväksyminen: hyväksyttiin esityslista

  7. Toimintakertomus 2017: Sihteeri Martta Haukipuro esitteli vuoden 2017 toimintakertomuksen: Hyväksyttiin.

  8. Seuran tilit 2017 ja toiminnantarkastajien lausunto. Rahastonhoitaja Kaisa Hartikainen esitteli seuran tilit vuodelta 2017. Toiminnantarkastajat suosittelivat vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle.

  9. Tilien vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle. Vahvistettiin tilit ja hallitukselle myönnettiin vastuuvapaus.

  10. Toimintasuunnitelma 2018: Seuran sihteeri Martta Haukipuro esitteli vuoden 2018 toimintasuunnitelman. Hyväksyttiin.

Keskustelua aiheesta syystapahtuma: Onko kiinnostusta pidemmälle kotimaanmatkalle kuten Honkajoelle? Enemmän kannatusta sai esim Bomban kylpylä.

  1. Jäsenmaksu 2018. Päätettiin pitää jäsenmaksu 30 eurossa.

  2. Hallituksen jäsenten valinta kaudelle 2018-2020. Erovuoroisia hallituksen jäsenet Martta Haukipuro ja Olga Kroutskih sekä hallituksen varajäsen Maiju Hänninen. Olga ja Maiju voivat jatkaa, Martta ei.

Ehdotettiin Olga Kroutskihia ja Ida Hirsjärveä varsinaisiksi jäseneksi ja varajäseneksi Aino Wainiota ja Riikka Ahoa. Ehdotus hyväksyttiin ja heidät valittiin.

Seuravaaksi vuodeksi toivotaan Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savosta jäsenten aktivointia myös hallitukseen.

  1. Toiminnantarkastajien ja varatoiminnantarkastajien valinta vuodelle 2018: Liisa Jalkanen ja Elisa Pitkänen varsinaiset toiminnantarkastajat, Martta Haukipuro varatoiminnantarkastaja

  1. Muut asiat: Vesa Rainio kertoi päivän ohjelmasta. Faunapharma tarjoaa saunan ja iltapalan, Vetcare lounaan, jonka yhteydessä Ann-Helena Hokkasen luento naudan ja hevosen kivusta.

Ehdotus SKES-organisoimasta yhteiskuljetuksista erilaisiin kaukan oleviin koulutuksiin tms tapahtumiin. Kehitetään FB sivuja.

  1. Kokouksen päättäminen klo 12.49

Kuopiossa 27.1.2018

Puheenjohtaja Vesa Rainio Sihteeri Martta Haukipuro

Pöytäkirjantarkastaja Liisa Jalkanen Pöytäkirjantarkastaja Elisa Pitkänen


 

Savo- Karjalan Eläinlääkäriseura r.y.:n toimintakertomus 2017

Vuosi 2017 oli seuran 85. toimintavuosi. Vuoden alussa jäsenmäärä oli 141 ja lopussa 145. Jäseniä liittyi 7 ja erosi 2 Vuoden aikana muistettiin 14 syntymäpäiväsankaria.

Vuosikokous pidettiin 28.1.2017 klo 12 alkaen Kuopion Klubilla os Kuninkaakatu 10. Paikalla oli 21 seuran jäsentä. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja hyväksyttiin vuoden 2016 toimintakertomus ja vuoden 2017 toimintasuunnitelma.

Kokouskutsu oli lähtenyt myöhässä jäsenistölle, joten tehtiin poikkeusjärjestelyt kokouksen päätösten kyseenalaistamiselle jokaiselle jäsenelle 15.2.2017 mennessä. Valituksia vuosikokouksen kulusta/päätöksistä ei tullut määräaikaan mennessä, joten kokouksen päätökset tulivat sellaisenaan voimaan.

Hallitukselle myönnettiin vastuuvapaus tilien vahvistamisen jälkeen.

Toiminnantarkastajiksi vuodelle 2017 valittiin Liisa Jalkanen ja Kirsi Vartia ja varatoiminnantarkastajaksi Elisa Pitkänen.

Jäsenmaksu päätettiin pitää 30 eurossa.

Kokouksen jälkeen nautittiin Zoetis Finlandin tarjoama keittolounas ja kuunneltiin eläinlääkäri Jouko Koppisen esitys loislääkkeistä. Paikalla oli myös Zoetiksen edustaja Juha Jestola. Lounan yhteydessä Vesa Rainio esitteli myös Savonia ammattikorkeakoulun Vaavi (Vaali viisaasti vasikkaa) hankkeen.

Iltajuhla, jossa oli paikalla 42 juhlijaa, alkoi puheenjohtaja Vesa Rainion maljapuheella, juhlapuheen piti läänineläinlääkäri Paula Junnilainen.Eläinlääkäriliiton tervehdyksen toi liiton puheenjohtaja Päivi Lahti. Kevyemmästä ohjelmasta vastasi Torsti Miller kertomalla eläinlääkärisukunsa vaiheista viimeisen sadan vuoden ajalta. Ilta päättyi tanssiyhtye Siperian tahdittamiin tansseihin.

Suomen eläinlääkäriliitto vietti vuonna 2017 125-juhlavuottaan. Liiton lukuisista tapahtumista seuran edustajia osallistui ainakin Mikkelin St Michel-raveihin ja niiden yhteydessä pidettyyn suomenhevosjuhlaseminaariin heinäkuussa sekä vuosijuhliin Helsingissä syyskuussa. Lisäksi seuran edustus kävi laskemassa muistoseppeleet Savo-karjalan eläinlääkäriseuran vaikutusalueelle haudattujen kunniajäsenten (Arvid Alopaeus ja Lauri Jalkanen) haudalle.

Seuran syystapahtuma, opintomatka Pietariin, pidettiin 14.-17.9. Mukana oli 21 seuran jäsentä ja yksi tulkinkin virkaa toimittanut ulkopuolinen. Matkakertomus toimintakertomuksen liitteenä. Matka oli erittäin onnistunut.

Hallitus kokoontui vuoden 2017 aikana 3 kertaa ja piti muuten tiiviisti yhteyttä sähköpostin ja puhelimien välityksellä.

Jäsenkirjeitä lähetettiin vuonna 2017 2 kappaletta ja muuten jäsenistöä informoitiin nettisivujen välityksellä.

Hallitus kiittää kaikkia seuran jäseniä menneestä vuodesta ja toivottaa menestystä vuodelle 2018!

Kuopiossa, 27.1.2018 Savo- Karjalan Eläinlääkäriseura r.y:n hallitus

Savo-Karjalan eläinlääkäriseuran syysretki Pietariin 14.-17.9.2017

Suuren suosion saavuttanut Tarton matka syksyllä 2014 innoitti seuran hallituksen järjestämään opintomatkan itänaapuriin. Matkan mahdollisti hallituksen varapuheenjohtajana toimivan Olga Kroutskihin korvaamaton työ sekä matkan ennakkojärjestelyissä että paikallisoppaana natiivina venäjäntaitajana.

Matka alkoi anivarhain torstai-aamuna E.Ahosen linja-auton startatessa Nilsiästä. Innokkaat matkalaiset nousivat bussiin Siilinjärven, Joensuun ja Lappeenrannan kautta kulkevan reitin varrelta. Matkalaisten ikä (n 30-60+) ja työelämään sijoittumisen hajonta oli kiitettävän heterogeenista sukupuolijakauman ollen nykypäivän eläinlääkärikunnalle tyypillinen: 2 herraa ja 20 neitoa.

Rajamuodollisuudet sujuivat jouhevasti ja Pietariin saavuttiin illansuussa. Hotelli Moskow oli siisti ja ilmeisen suosittu suomalais-ryhmien suosiossa ainakin bussiparkista päätellen. Pikaisen majoittumisen jälkeen oli illallisen aika ja tutustuminen paikalliseen keittiöön. Pitkän matkapäivän jalkeen maistui uni kaikille.

Perjantai-aamu valkeni selkeänä ja muutama reipas kävi tutustumussa aamulenkin merkeissä hotellin ympäristöön jo ennen aamiasta.

Perjantain pääohjelma oli tutustuminen Pietarin eläinlääketietieteellisen valtionakatemiaan. Meidät otti vastaan vaikuttava usean henkilö delegaatio, joka sisälsi muunmuassa kansainvälisistä asioista vastaavan henkilön Larisa Karpenkon ja anatomian dekaanin Mihail Schipakin. Larisa pitikin ryhmämme (ja muunkin henkilöstön), tiukassa kurissa ja nuhteessa koko päivän. Turhaa haahuilua ei sallittu, mutta nähtävää olikin niin paljon, ettei siihen olisi ollut aikaakaan. Vierailumme aluksi meille esiteltiin akatemian rakennetta ja toimintaa, opiskelua ja opetusta sekä paikallista eläinlääkärijärjestelmää.

Vuonna 1808 perustettu Pietarin eläinlääketieteellinen akatemia on yksi kolmesta laadukkaimmasta eläinlääkäreitä kouluttavista opinahjoista Venäjällä. Yhteensä oppilaitoksia Venäjällä on jopa 48, mutta jäimme käsitykseen, ettei suurimmassa osassa niistä saa kuin osittaisen koulutuksen. Pietarin eläinlääketieteellisessä akatemiassa on 28 laitosta ja reilu 200 palkattua opettajaa. Perusopiskelijoita otetaan vuosittain 520, joista 320 parhaiten pääsykokeissa pärjännyttä stipendein tuettuun opetukseen ja 200 maksulliseen. Opiskelu maksaa 130 000 ruplaa vuodessa eli n 1900€ euroa vuodessa, mutta stipendien tuella kulut voivat jäädä vain muutamaan kymppiin kuussa.

Kansainvälisiä opiskelijoita oli varsinkin entisistä itä-blokin maista. Tänä vuonna oli aloittanut myös 2 suomalaista opiskelijaa ja toisen heistä saimme hetkeksi kertomaan elämästään ja opiskelustaan Pietarissa. Opetuskieli on venäjä ja kaikki tentit ovat suullisia. Myös pääsykokeet, jotka sisältävät biologiaa ja matematiikkaa (ja paikallisilla venäjän kielen), ovat venäjäksi. Muut kuin paikalliset opiskelijat asuvat opiskelija-asuntoloissa, joita kehuttiin kovasti mukaviksi ja nykyaikaisiksi.

Työtilanne eläinlääkäreillä ainakin Pietarissa oli hyvä suuresta valmistuvien määrästä huolimatta kuukausikeskipalkan pyöriessä 800-900 euron välissä. Tärkeitä työllistäjiä olivat valtio, elintarviketeollisuus ja pieneläinklinikat. Suomen kunnaneläinlääkärisysteemiä muistuttavan systeemin puitteissa oli esimerkiksi Pietarissa useita pieneläinklinikoita, joiden yhteydessä työskenteli myös elintarviketeollisudelle työskenteleviä valvontaeläinlääkäreitä. Näillä valvojilla ei kuitenkaan ole samanlaista hallinnollista valtaa kuin Suomessa, vaan he olivat enemmänkin neuvojia. Klinikoilla tehtiin myös merkittävää kansanterveydellistä työtä rokottamalla ilmaiseksi vuosittan kaikki kissat ja koirat rabiesta vastaan muun kliinisen työn yhteydessä. Iltapäivällä vierailemallamme klinikalla tekninen taso vaikutti olevan hyvää keskitasoa, tosin tilat myös magneettikuvannuslaitteistolle oli juuri rakennettu.

Auditorioesittelyn jälkeen lähdimme tutustumaan Unescon kulttuuriperintökohteeksikin valittuun patologisen anatomian museoon, jossa oli näytteillä yli 6000 preparaattia kaikista mahdollisista ja mahdottomista kotieläinten elimistä ja sairauksista. Näyttelyyn tutustumiseen olisi voinut käyttää useammankin tunnin, mutta meidät paimennettiin nopeasti eteenpäin tutustumaan muuhun anatomian laitokseen ja opetukseen dekaanin johdolla. Varsinkin vanhemmille vierailijoille nostalginen formaliinin lemu leijui läpi laitoksen opiskelijoide kaivaessa litkusta preparoitavia raatoja. Akatemialla oli myös oma, salainen tekniikka, jolla kuivattiin kokonaisia ruhoja lihas ja verisuonimalleiksi ja laitoksella olikin todella näyttävä kokoelma luu- ja lihasmalleja kaikista kotieläimistä sekä useista erilaisista eksoottisista eläimistä norsusta tiikeriin.

Anatomian laitoksen esittelyn jälkeen siirryimme kotieläinhygieanin puolelle, jossa tutustuimme laitoksen omiiin opetuseläimiin kuten pässi Ivan Ivanovitsiin ja kukko Pjotr Ivanovitsiin, lehmiin, kanoihin ja pupuihin, joilla opetetaan opiskelijoille eläinten hoitoa ja terveiden eläinten anatomiaa ja fysiologiaa.

Lopuksi tutustuimme vielä akatemian pieneläinklinikkaan, luentosaleihin, kirjastoon ja parasitologian opetusluokkaan kunnes siirryimme maistelemaan autenttista venäläistä opiskelijaruokaa.

Vierailumme päättyi juhlalliseen tuliaisten ja pöytäviirin luovutukseen Larisalle.

Iltaohjelmaan joukkomme jakaantui joutseniin ja tuhkimoihin eli ilta kului baletin pyörteissä.

Lauantai oli varattu tututustumiseen kauniiseen Pietariin. Olgan johdolla kiipesimme mm. Iisakin kirkon ulkotasanteelle katselemaan syysauringossa kylpevää kaupunkia ja ihastelimme vaikuttavaa Emeritaasia. Ainakin paikallinen kissakahvila ja Venäläinen museo tuli myös vallattua seurueemme toimesta. Lounaan jälkeen olikin vuorossa jälleen syväluotaava tutustuminen venäläiseen kulttuuriin Nevan jokiristeilyn merkeissä. Risteilylle lähtö todensi todeksi sanonnan siitä, että mikään ei Venäjällä ole järjestyksessä mutta kaikki hoituu. Pääsimme matkaan ½ tuntia myöhässä kiinalaisen ryhmän statuksella. Se ei kuitenkaan menoa haitannut paikallisen tanssi- ja lauluryhmän pitäessä tunnelmaa yllä vodkan ja kuohuviinin virratessa.

Ne, joiden kunto kesti jokiristeilyn, jatkoivat yhteiselle illalliselle kruusialaiseen ravintolaan, jossa ruoka ja seura oli erinomaista ja ilta iloinen. Ennen nukkumaanmenoa ehtivät hurjimmat tutustua myös paikalliseen teknoluolaan, josta kuitenkin yhtenä kappaleena selvittiin takaisin hotellille.

Sunnuntai-aamuna lähti vain hiukan reissussa rähjääntynyt seurue kohti Suomea pysähtyen matkalla Viipuriin tuhlaamaan viimeiset ruplat. Aurinko helli edelleen matkalaisia ja pitkä matka kotiin sujui rattoisasti keksiessämme titteleitä delegaatiollemme: tuntui olevan hyvin tärkeää paikallisille- eikä meidän toki tarvinnut omiamme häpeillä. Pätevää porukkaa matkassa mukana!

Kiitos kaikille matkalla mukana olleille!

Savo-Karjalan eläinlääkäriseuran toimintasuunnitelma 2018

Seuran toiminnan tavoitteet

Seuran sääntöjen mukaan seuran tarkoituksena on koota sen alueella olevat eläinlääkärit yhteistoimintaan kaikissa eläinlääkäreitä koskevissa asioissa, kehittää alueen eläinlääkintää ja edistää ammattitoveruutta. Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura järjestää esitelmä-, luento-, koulutus ja virkistystilaisuuksia sekä tekee eläinlääkintää koskevia esityksiä.

  1. Tapahtumat

Vuonna 2018 seura järjestää perinteiset tapahtumat:

  • Syystapahtuma syyskaudella 2018. Harkinnassa retki tutustumaan Honkajoki Oy:n laitokseen.

  • Vuosijuhla 2019 tammikuussa, vuosi 2018 on seuran 86. toimintavuosi.

  • Kannustetaan jäsenistöä osallistumaan paikallisiin koulutustapahtumiin

  1. Jäsenistön hankkiminen ja aktivoiminen

  • Seuran toiminta-alueella olevien nuorten kollegojen tavoittaminen ja erityinen heidän kutsumisensa mukaan seuran toimintaan ja myös hallitukseen. Erityisesti huomiota kiinnitettävä Virossa valmistuneihin kollegoihin, joita seuran toiminta-alueella toimii jo useita.

  • Toiminnan järjestäminen ja jäsenistön aktivoiminen myös Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella.

  • Tiedotus paikallisseuroista ja niiden toiminnasta jo opiskelijoille Suomessa EKY:n ja Virossa Suolet r.y.:n kautta.

  • Nettisivujen aktiivinen päivittäminen. Nettisivuilla mm. koulutuskalenteri, jossa pyritään kertomaan kaikista alueen eläinlääkärikoulutuksista.

  1. Talous

  • Seuran talous pidetään tasapainossa siten, että toiminnan tulot kattavat kaikki menot. Tämä tarkoittaa riittävän osallistumismaksun perimistä seuran tapahtumista.

  1. Hallituksen kokoontuminen

  • Hallituksen toiminta pidetään tehokkaana säännöllisillä kokoontumisilla. Hallitus varaa riittävästi aikaa toiminnan yhdessä ideoimiseen ja toteuttamiseen. Sähköpostin aktiivista käyttämistä ja osallistumista hallituksen jäsenten väliseen keskusteluun sen kautta tehostetaan.

5. Sote ja maakuntauudistus

Seura pyrkii aktiivisesti seuraamaan kehittyvää tilannetta ja ajamaan jäsentensä, sekä tietysti koko

eläinlääkärikunnan, etua muuttuvassa yhteiskunnassa. Tämä tapahtuu esimerkiksi aktiivisella toiminnalla liiton valiokunnissa, kuten kunnallisessa palkkavaliokunnassa, sekä valtuuskunnassa. Seuran jäsenten toivotaan osallistuvan paikallistasolla sote- ja maakuntauudistuksen suunnitteluun ja vaikuttavan alueen päättäjiin. Pyrkimyksenä on, että heillä olisi selvä käsitys virka- ja yksityiseläinlääkärien tarpeesta, virkamieseläinlääkärin asemasta ja eläinlääkärikunnan hoitamista tehtävistä. Eläinlääkinnän sekä elintarvike- ja eläintautivalvonnan merkitystä kansanterveydelle tulee erityisesti korostaa. 

Kuopiossa 27.1.2018 SKES hallitus